maanantai 23. syyskuuta 2013

Ikävä on suuri ja suunnaton

Niinhän se menee, että parhaat lähtee ensin. Tieto asiasta tuli ihan puun takaa, maanantai aamu ei vois yhtää paskemmin alkaa. Jäi työpäivä kesken, keskittyminen ei onnistunu, kyyneleet ei tuntunu loppuvan ollenkaa, ajatukset sinkoili pään sisällä, rauhottuminen ei onnistunu. Joka ikinen sana jonka yritti sanoo laukas uuden itkuryöpyn ja se vaan jatku ja jatku.
En tiiä varmaa ketään yhtä ilosta ja nauravaa ihmistä. En ikinä nähny suo onnettomana. Välitit aidosti ihmisistä ja olit alakulosen tukena.
En ikinä aio unohtaa meiän juttuhetkiä, en sun ihanaa nauruu ja leveetä hymyä. Tulit toimee kaikkien kanssa. Lauloit kauniisti, suo ois jaksanu kuunnella tuntikausii kyllästymättä.
Mutta nyt istut sielä pilven reunalla, kattelet meitä, kai huomaat että meillä on järjetön ikävä.
Liian aikasin lähit meiän luota, 22.9.2013 lensit kauas pois, tähtien joukkoon.
Roosa, tahon sut takasin, vielä me nähää ♥




Koskaan ei tiedä
onko aikaa paljon
vai vähän,
yht´äkkiä huomaa
se päättyikin tähän.
On paikkasi tyhjä ja
korvaamaton, ja
kaipuu suuri
sanaton.

En voi vieläkää uskoo et oot oikeesti poissa, lepää rauhassa Roosa rakas ♥

8 kommenttia:

Pidäthän kommenttisi asiallisena, en julkaise asiattomia, loukkaavia tms. kommentteja. Kritiikkiä otan vastaan ja julkaisenkin kommentit joissa asia on kerrottu kohteliaasti ja asiallisesti. kiitos :)